Kissan pesä

Naapurin kissalla olisi synttärit... mietin mitä kissalle lahjaksi. Istuin sohvalla virkaten kun tuli mieleen että kissoilla on kaikenlaisia "oleskelupaikkoja." Siitä sitten vähän googlettamaan kuvia ja ensimmäisenä tuli kuvia kissan pesästä. Olihan minulla sopivasti lankaakin kun oli 3 rullaa Venla-trikookudetta ja sopivat koukutkin. Niin pääsin heti kokeilemaan, ilman ohjetta tietenkin, kun nykyään yritän tehdä ilman ohjeita ainakin ensin. Mielessä oli jo mallikin, minkälaisen haluaisin tehdä. Tässä muutama kuva pesästä.

 Virkkasin muutaman kierroksen pyöreää ja käänsin työn ja sitteen reunat ylöspäin ja jonkinlaiset kavennukset päällä. Ja sivulle jätin kissanmentävän aukon. Tällainen syntyi tälläkertaa. Koristeiksi harmaasta kukkasia. :) "Pesään" meni 2 rullaa trikookudetta.

Ja kissakin pyörähti pesässä tutkien...

Olen iloinen tästäkin työstä :)

Mukavaa sunnuntaita

-maritta-

Ajankulua...

Työpäivän jälkeen on mukava istahtaa alas ja rauhoittua käsitöitä tehden. Yövuorossakin yön hiljaisina tunteina on tullut virkattua jotain pientä. Nyt olen hurahtanut tekemään tiskirättejä ja samalla opetellut erilaisia kuvioita ja silmukoita. Muutamia tiskirättejä on valmistunut viime viikkoina.

Virkkaamisesta en jossain vaiheessa tykännyt yhtään, eikä ollut mitään mielenkiintoa siihen. Mutta nyt jotenkin tullut innostus siihen koska niin monenmoista juttua voi tehdä virkkaamalla. 

Heinäkuun sateisena päivänä    -maritta-

Ystävää muistaen

Täällä on ollut pitkään hiljaista. Ystävän menetys on niin suuri asia, johon tarvitsee paljon omaa aikaa.... ajatuksia, mietiskelyä ja keskusteluja muiden ystävien kanssa. Talvi, kevät ja alkukesä on kulunut työn ohessa ystävää auttaen ja huolehtien miten vain parhaiten kykenin. Välillä oli raskasta katsoa kun vointi heikkeni ja tiesi ettei elämää ole enää pitkästi jäljellä. Suru-uutinen tulee kuitenkin aina yllättäen. Me kaikki suremme omalla tavalla ja mietimme menneitä tapahtumia kaipuulla.

                                                           "Ei kipua, ei vaivaa enää,
                                                              olet saapunut rannalle
                                                                     rauhan maan.
                                                        Muistoissa -- vaikka nyt poissa,
                                                         tulet kanssamme kulkemaan."
                                                                           

Kukkakimpussa ystävän lempivärit.... violetti ja oranssi... värit olivat heti selvillä kun aloimme kimppua suunnittelemaan. Värit olivat hyvin tärkeät meille, kun tiesi niiden olleen tärkeitä myös ystävälle.

Surulle ei ole aikarajaa, suru pitää surra... muistot ovat kauniit.

-maritta-